Suomen
sotien 1939 - 1945 sotainvalideilla sekä rintamatehtävissä olleilla miehille ja
naisille eli rintamaveteraaneilla on laeissa ja asetuksissa säädetty oikeus saada
valtion varoin eräitä erityisetuuksia. Osin niiden saantiin ovat oikeutettuja
myös eräissä sotaan liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt sekä vuosien
1945 - 1952 miinanraivaajat.
Erityisetuuksia
rintamaveteraaneille ja heihin rinnastetuille henkilöille myönnetään myös
kuntien ja seurakuntien varoin. VR-liikenteen, linja-autoliikenteen ja
Finnairin lentojen matkalippujen hinnoista ei myönnetä rintamaveteraaneille erityisalennuksia,
koska he kaikki saavat niitä vastaavia eläkeläis- ja ikäalennuksia. Seuraavassa
kerrotaan perus- ja viitetietoja edellä tarkoitetuista etuuksista.
Rintamaveteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat
Kaikkien näiden tunnusten hakuaika päättyi 31.12.1994.
Myönnetystä tunnuksesta on merkintä
sotilaspassissa ja esim. kuvallisessa Kela-kortissa, jossa on iso R-kirjain
kortin kääntöpuolella. Jos näitä asiapapereita ei ole, rintamasotilastunnuksen
olemassa olon voi varmistaa Puolustusvoimien
aluetoimistoista ja rintamapalvelustunnuksen veteraanilautakunnasta.
Rintamalisä maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin rintamaveteraanien tunnus sekä henkilölle, jolle Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinan-raivaukseen 1945 - 1952. Rintamalisää maksetaan myös ulkomaille. Rintamalisä on 49,56 euroa kuukaudessa. Rintamalisä on verotonta tuloa.
Ylimääräinen
rintamalisä
Ylimääräistä rintamalisää maksetaan henkilölle, joka saa sekä rintamalisää että kansaneläkettä. Ylimääräinen rintamalisä on 25 - 45 prosenttia hänen kansan-eläkkeensä 98,32 euroa ylittävästä osasta. Etuus on verotonta tuloa. Kun hakijalla ei ole lainkaan muita eläkkeitä, jotka vähentäisivät ylimääräistä rintamalisää, hänelle maksetaan suurin mahdollinen rintamalisä.
Veteraanilisä kuuluu niille
veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua
tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Hakemuksia ei tarvita, koska lisän
maksamisen edellytykset ovat Kelan tiedossa. Lisä perustuu vammaisetuuksista
annettuun lakiin, ja se maksetaan osana eläkettä saavan hoitotukea. Veteraanilisän
määrä on 105,13 € kuukaudessa. Se on verotonta. Se
ei pienennä eläkkeensaajan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa
olevalle veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon maksussa,
jonka laitos tai kunta perii veteraanilta.
Täysi takuueläke on 784,52 € kuukaudessa.
Sen voit saada vain silloin, kun sinulla ei ole lainkaan muita eläkkeitä. Takuueläkkeen
suuruuteen vaikuttavat kaikki muut eläkkeesi Suomesta ja ulkomailta. Ne
vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä sataprosenttisesti. Eläkkeisiin
luetaan mukaan myös esimerkiksi leskeneläkkeet ja tapaturmaeläkkeet. Laissa
takuueläkkeestä on tarkka luettelo siitä vähennettävistä eläkkeistä. Takuueläkettä
eivät sen sijaan pienennä eläkettä saavan hoitotuki, rintamalisät eikä eläkkeen
lapsikorotus. Takuueläkettä eivät pienennä ansiotulot, pääomatulot eikä omaisuus.
Myöskään omaishoidon tuki ei vaikuta sen määrään.
Rintamaveteraanien kuntoutuslain nojalla kuntoutusta voi saada henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus. Suomessa asuva veteraani hakee kuntoutukseen asuinkuntansa terveyskeskuksen tai -viraston kautta. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta. Todistusta ei tarvita, jos hakija on pysyvässä hoitosuhteessa terveyskeskukseen. Hakemuksen voi tehdä veteraanin puolesta myös omainen tai sosiaali- ja terveysviranomainen. Kuntoutusta annetaan myös henkilölle, joka asuu palvelu-, hoito- tai hoivakodissa. Päätös pitkäaikaishoidosta ei poista oikeutta kuntoutukseen.
Kuntoutusta voidaan antaa laitoskuntoutuksena tai avokuntoutuksena, jota ovat päivä- ja kotikuntoutus sekä yksittäiset fysio- tai muun terapian hoitosarjat. Jalkahoitoa voidaan antaa pelkkänä avokuntoutuksena.
Aviopuoliso voi olla kuntoutuksessa yhdessä samaan aikaan ja samassa kuntoutuslaitoksessa veteraanin kanssa 10 vuorokautta. Jos veteraanilla on sellainen vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä voi aviopuoliso osallistua samanaikaisesti kuntoutukseen 14 vuorokauden ajan.
Veteraanin puolisolla ei ole oikeutta avokuntoutukseen. Veteraanin leskellä ei ole kuntoutusoikeutta veteraanikuntoutuksen kautta.
Toimintakykyluokat
Toimintakykyluokka I
Toimintakykyluokka II
Toimintakykyluokka III
Kuntoutus
Laitoskuntoutusta seuraavasti:
laitoskuntoutus (toimintakykyluokka
III) |
enintään 10 vuorokautta
kalenterivuodessa |
laitoskuntoutus rintamaveteraanille,
jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä
(toimintakykyluokka I tai II) |
2-4 viikkoa kalenterivuodessa, jos se
on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua. |
Avokuntoutus
päiväkuntoutusta
III-toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisolle |
enintään 10 päivää kalenterivuodessa |
päiväkuntoutusta I- ja
II-toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisolle |
enintään 20 päivää kalenterivuodessa |
muuta avokuntoutusta
III-toimintakykyluokan rintamaveteraanille |
enintään 20 käyntikertaa
kalenterivuodessa |
muuta avokuntoutusta I- ja II-toimintakykyluokan
rintamaveteraanille |
enintään 30 käyntikertaa
kalenterivuodessa |
Avokuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi seuraavasti:
Kuntoutuksien pituudet on säädetty
rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.
Rintamaveteraanin tuettu kotona kuntoutuminen voi olla ennaltaehkäisevää,
toimintakykyä ylläpitävää kotona tai palvelutalossa selviytymistä tukevaa
toimintaa. Toimintakyvyn arviointi toteutetaan omassa asuinympäristössä. Tuettu
kotona kuntoutuminen katsotaan kuuluvaksi sekä kuntoutukseen että yhdeksi
kotona asumista tukevaksi palveluksi.
Aviopuolison kuntoutusoikeus
Yhteisen
kuntoutusjakson tavoitteena on pyrkiä parantamaan rintamaveteraanin
kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttamaan veteraanin kotona selviytymiseen
mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Aviopuolisolla on oikeus
osallistua veteraanin kanssa samanaikaisesti veteraanin kanssa laitos- tai
päiväkuntoutukseen, mutta ei avokuntoutukseen.
Matkakustannukset
Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle
rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle
matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan.
Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan
esitettävä Kansaneläkelaitokselle:
Rintamaveteraanin
tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Määrärahaa voi
käyttää rintamaveteraanin itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja
niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Palvelujen perustaksi
korostetaan henkilökohtaista palvelutarpeen kartoitusta.
Yleisimpiä veteraanien tarvitsemia palveluja ovat;
siivous, ateriapalvelut, kylvetykset, vaatehuolto, asiointipalvelut,
kotisairaanhoito, jalkahoito ja kodissa tehtävät pienet muutostyöt kuten
kynnysten poisto, tukikaiteiden asentaminen, luiskat portaikkoihin sekä pihatyöt,
sosiaalinen kanssakäyminen, ja tuettu kotikuntoutus.
Sotainvalideille,
joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia,
ei voida antaa tämä määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja
kunnallisia avopalveluja
Esimerkki
Erikoishammasteknikko perii kokoproteesin korjauksesta 34,00 euroa. Kelan vahvistama korvaustaksa on 25,00 euroa. Asiakas saa korvausta vahvistetun korvaustaksan määrän 25,00 euroa.
Hoitoa aloitettaessa kannattaa selvittää hammaslääkariltä kustannusarvio seka Kelan korvaus tulevista kustannuksista. Näin vältytään joskus yllättävänkin suurilta omavastuuosuuksilta. Korvausta ei saa implanttien laittamisesta.
Tutkimuksen korvaaminen 1.1.2015
Voit saada korvausta hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksesta enintään 20 minuuttia kestävältä toimenpiteeltä kerran joka toinen kalenterivuosi.
Korvaus voidaan kuitenkin maksaa kerran kalenterivuodessa, jos terveydentilasi sitä edellyttää. Hammaslääkäri ottaa tällöin kantaa tutkimuksen yhteydessä tihentyneeseen tutkimuksen tarpeeseen ja antaa tästä tiedon Kelalle.
Rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille suun ja hampaiden tutkimus voidaan korvata useamman kerran kalenterivuoden aikana. Lisäksi he voivat saada korvausta pidempikestoisesta tutkimuksesta.
Vuosiomavastuu kertyy, kun ostat reseptillä korvausjärjestelmään kuuluvia lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita. Myös maksamasi alkuomavastuu kerryttää vuosiomavastuuta. Sen sijaan mahdollinen viitehinnan ylittävä osuus lääkkeen hinnasta ei kerrytä vuosiomavastuuta.
Jos ostamasi valmisteet eivät kuulu korvausjärjestelmään, kustannukset eivät kerrytä vuosiomavastuuta.
Vuonna 2019 vuosiomavastuu on 572 euroa. Jos vuosiomavastuusi ylittyy, sinulla on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Tällöin maksat loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun. Voit ostaa uuden lääke-erän korvattuna vasta, kun olet käyttänyt edellisen erän annosohjeen mukaan laskettuna lähes kokonaan.
Henkilö, jolla
on rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus tahi Sota-arkiston antama
miinanraivaajatodistus, saa kaikissa apteekeissa 10 prosentin alennuksen
lääkkeiden hinnoista. Alennusta ei anneta lääkkeistä, jotka ovat
sairausvakuutuslain mukaan erityiskorvattavia, merkittävistä ja
kalliista peruskorvattavista lääkkeistä eikä sairausvakuutuslaissa tarkoitetun
vuotuisen omavastuun ylittävältä osalta. Oikeus alennuksen saamiseen selvitetään
esittämällä kuvallinen Kela-kortti, jossa on R- tai MR-tunnus tahi sotilaspassi
tai muu asiakirja tunnuksen saamisesta. Lääkealennus on henkilökohtainen eikä
sitä saa esimerkiksi perheenjäsenten lääkkeistä.